sunnuntai 24. joulukuuta 2017

Joulutoivotus


Vähän myöhäinen joulutervehdys kun aamulla vasta sain otettua kuvat, aloin väsäämään korttia ja juuri kun se oli valmis ja ihan hieno niin photoshoppi kaatui ja arvatkaa vaan olinko tallentanut mitään? No enpä niin. Piti sitten lähteä koirien kanssa lenkille kun on vielä valosaa ja nyt kasasin tämän toisen version vielä hätäisemmin mitä sen ensimmäisen ja sen kyllä huomaa :D Mutta tulipahan tehtyä!





maanantai 18. joulukuuta 2017

Puudeli lentää

"Joko saa mennä leikkimään?"

Isäni osti tuon puudelilelun Danylle koska se on ihan Danyn näköinen, samanlainen pörröpää puikelokuono :D Koska Danylle oli jo kaksi pehmolelua luvassa (eli tuo puudeli ja se edellisessä postauksessa näkynyt roadkill) päätin itse hankkia jotain kestävämpää ja halvempaa (siltä varalta että eivät kuitenkaan kestä) :D Alelaarista löytyi parilla eurolla tuollaisesta aika vahvasta kankaasta tehtyjä leluja joissa ei ole pumpuliakaan sisällä vaan jotain rapisevaa kovahkoa muovia. Se ei niin innosta rikkomaan kun ei saa levitettyä "lumisadetta" pitkin olkkaria.

Oli vieläkin aivan liian pimeää että saisi hyviä kuvia mutta ainakaan ei nyt satanut ja pakko ikuistaa Danyn (ja Sirrioninkin) leikkejä uusilla leluilla nyt kun lelut on vielä ehjiä :D Ei ole kuitenkaan aurinkoa luvassa ihan lähipäivinä eikä noista leluista ikinä tiedä kauanko ne saa elää... Villakoira on ollut Danysta ihan paras lahja ja rapiseva putkilo toiseksi paras. Dany ei ole palloista niin kauhean innostunut joten se lienee vähiten neidin mieleen tosin eipä Dany sillä paljon ole saanut leikkiäkään ja se oli tarkoituskin. Sirrion ei ole mikään lelurohmu normaalisti mutta uudet lelut on uusia ja jos Sirrion haluaa jonkun lelun pitää niin Danylla ei ole siihen nokan kopauttamista. Niinpä ajattelin että ostan Sirrionille pallolelun jolloin sitä tuskin kiinnostaa nuo muut kovin paljoa ja Dany saa leikkiä niillä rauhassa. Juoni toimii täydellisesti :D Onni on ennalta-arvattavat koirat ;)


Danyn lempparileikissä Dansku heittelee itselleen lelua, hyppii lelun päällä ja aina välillä kirmaa pitkin pihaa lelu suussaan, usein hirmuisen ärinän ja murinan säestämänä, ja on siis NIIIIN kivaa! Neiti osaa ainakin viihdyttää itse itseään :D 





















Tämä putkilo on kanssa aika kiva vaikka ei niin kiva tokikaan mitä puudeli



Samaan aikaan toisaalla: Sirrionin maailmaan ei mahdu muuta kuin uusi pallo :D

Paitsi yllättävänä käänteenä Sirrion onkin hukannut pallonsa ja etsii sitä...

MITÄ?!? Dany on ottanut sen!! Nyt kyllä!!!

Höh ei sittenkään... pettymys... enkä mä tota tylsää putkiloa halua... missähän se pallo sitten voi olla?

JEE PALLO!!! Ei erota enää koskaan rakas :D 

Välillä toki vähän leikitään yhdessäkin mutta vaan sillä pallolla koska Sirrion ei (vielä) halua leikkiä niillä muilla leluilla. Eikä Dany poikkeuksellisesti ole saanut varmaan kertaakaan voittaa lelua itselleen koska Sirrionin Uusi Pallo! Vielä vähän aikaa niin pallo ei enää ole uusi ja Sirrionin pakkomielle hälvenee mutta sitten ne muutkaan lelut ei ole enää uusia eikä tarvitse olla huolissaan että Sirri omisi ne eikä Danylle jää mitään. Koska normaalisti tosiaan Sirrion jakaa lelut tosi hyvin.

Sirrion laittoi vähän vihreää meikkiä juhlan kunniaksi, onneksi se on alkanut jo kulua pois :D

Hassu nätti pörröpäinen kaksivuotias Dany



lauantai 16. joulukuuta 2017

Dany 2 vuotta!



Dansku on vuoden vanhempi ja... hmmm... no vuoden vanhempi kuitenkin ;D Dany on edelleen aikamoinen kakara vaikka iän puolesta se alkaa jo lähestyä ihan oikeasti aikuista koiraa. Jännä nähdä alkaako Dany tuossa kesän mittaan aikuistumaan vai jääkö neiti tuollaiseksi pentumaiseksi höppänäksi (kumpikaan vaihtoehto ei olisi yhtään huonompi). Synttärisankari sai lahjojakin tietty, HauHau Champion lähetti sopivasti synttäreiksi meille paketin joten Danyllehan se oli varmaan tarkoitettu :D Ja neiti sai myös nipun leluja meiltä oman perheen ihmisiltä. Lelut (sekä pahviloota jossa nuo HauHaun lähettämät lahjukset tuli) ovat jo ehtineet saada kovaa kyytiä mutta sää on toistaiseksi ollut sen verran huono että kuvia Danysta lahjustensa kanssa pitää odottaa siihen että sää selkenisi edes vähän.





keskiviikko 6. joulukuuta 2017

sunnuntai 3. joulukuuta 2017

Koirajuoksutreeneissä

(video kopsattu UVUn FB sivuilta)

Osallistuttiin sunnuntaina Danyn kanssa UVUn avoimiin juoksutreeneihin. Ensin me ihmiset tehtiin keskenämme vähän tekniikkatreeniä, tuttuja juttuja mutta niistä olisi varmaan enemmän hyötyä jos niitä oikeasti tekisi itsekseenkin eikä lähinnä vaan ohjatuissa tilanteissa... :D Sitten haettiin koirat ja niiden kanssa juostiin tienpätkiä peräkanaa. Dany oli kovin innoissaan ja mitä pidemmälle treenit eteni sitä enemmän se alkoi huutaa aina tauoilla. Siis onko tänne tultu seisoskelemaan vai juoksemaan mitä häh?!? kysyy Dansku. Välttämättä en noita ääniefektejä kaipaisi mutta ainakin intoa hommaan löytyy. Ja hitto että se menee kovaa! Kaksi kilsaa koiran kanssa on kyllä vaikeampi rasti kuin maraton xD Ja jos siirryttäisiin pois harrastussarjasta (johan me ollaan kerran kisattu ja nyt kerran käyty treeneissä niin ollaan jo niinq pro) matkat pitenisi vitoseen. Tänään 2:45/km paikkeilla mentiin parhaimmillaan mutta sitä en kyllä kovin kauan kykene pitämään. Ja Danyhan menisi kovempaakin jos ei tarvisi hilata emäntää perässä... huh heijaa.

Edelleen on kehuttava kuinka tosi hyvä juoksukaveri Dany on kun se on niin sosiaalinen ja kiltti tyttö, jopa tuollaisessa kiihtyneessä tilassa. Ei se nytkään ollut menossa ketään häiriköimään ja kaikki ohitukset (muista tienkäyttäjistä) oli täysin ongelmattomia. Ainoa vaan että Dany ottaa ne välillä niin varman päälle että se hidastaa vauhdin hölkäksi mutta parempi niin kuin että se olisi rynnimässä tervehtimään kuten eräs herra... Ja ne ohitukset olikin ainoat kohdat joita ei menty täysiä :D Ja nauratti kun yritin itse valita juoksulinjoja jotka kiertäisi kaikista pahimmat jäätiköt, lätätköt ja mutavellit mutta Dany meni vaan mistään välittämättä optimaalisinta (=eli suorinta) mahdollista reittiä ja veti kulmissakin tangentit kuin paraskin kilpaurheilija xD

Edellä jo mainittu herra ei tosiaan tällä(kään) kertaa päässyt mukaan kun kyseessä oli aloittelijoille suunnattu tutustumistreeni mutta Sirrionkin toivotettiin tervetulleeksi UVUn ohitusharkkoihin. Ainakin nyt näin koiraa tapaamatta, katsotaan muuttuuko mielet sitten kun ollaan siellä käyty ja Sirrion vie meikää kuin litran mittaa sinne sun tänne ;P Tässäkin taas näkyy se että koirat on kaikki omanlaisiaan ja niiden kanssa tulee vastaan uudenlaisia haasteita, yleensä olen osannut kouluttaa koirani ihan riittävän välinpitämättömiksi vieraita kohtaan mutta Sirrionin kanssa ei luonnistu. Se on kai niin paljon innokkaampi tekemään tuttavuutta kaikkien kanssa että pitäisi olla vähän parempi kouluttajakin. Vaan ehkä se tuosta vielä, ei pidä lannistua :D